Turku Center toivottaa Turun kauppahallille onnea Kauppahallin täyttäessä vuosia syyslomaviikolla. Kauppahalli on turkulaisten ylpeydenaihe. Uusrenessanssityylinen, 1800-luvun lopulla rakennettu halli on palvellut kaupunkilaisia yhtäjaksoisesti jo 127 vuotta, mikä tekeekin siitä Suomen toiseksi vanhimman kauppahallin. Kulttuurihistoriallisesti ylimpään suojeluluokkaan kuuluva kauppahalli on jo pelkän miljöönsä vuoksi käymisen arvoinen kohde, mutta toisaalta myös paljon enemmän kuin pelkkä uljas rakennus. Kauppahalli on tarinoita, tuoksuja, makuja ja kohtaamisia vuosikymmenien takaa tähän päivään asti.  

Järjestystä torikauppaan 

Tarve kauppahallille syntyi 1800-luvun loppupuolella, kun leväperäiselle torikaupalle alettiin vaatia hygieenisempiä ja järjestäytyneempiä puitteita. Vuonna 1889 avatun Helsingin kauppahallin suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström värvättiinkin suunnittelemaan myös Turun kauppahalli, joka valmistui lopulta vuonna 1896. Nyström oli erikoistunut juuri kauppahallien suunniteluun, ja oli kiertänyt Eurooppaa tutustuen erilaisiin kauppahalleihin. Työsuunnitelman mukaan Turun kauppahalliin tarvittiin huimat 300 000 tiiltä ja yli 42 tonnia rautaosia. 

Kauppahalliin valmistui kaikkiaan 151 elintarvikkeisiin keskittyvää myyntipaikkaa. Torikaupan siirtyminen kauppahalliin ei kuitenkaan tapahtunut kertarysäyksellä, vaan laiton elintarvikekauppa jatkui alkuun torilla ja kalasataman aluksissa. Kaupungin lakkautettua elintarvikekaupan torilla tilanne kuitenkin ratkesi, ja vuonna 1897 kauppahallin myymälät olivat jo täysin miehitettyjä. Kauppahallissa asioitiin jääkaappien puutteen vuoksi päivittäin ostamassa ruokatavaraa, kuten esimerkiksi maitoa, ja halli olikin täynnä elämää ja ihmisvilinää aamusta iltaan. 

Vanhentunut kalusto johtaa purku-uhkaan 

1950-luvulla hallin puutteellisia jäähdytys- ja varastotiloja alettiin kritisoimaan ja 1960-luvulle tultaessa kauppahalli on tekniseltä osaltaan jo täysin vanhentunut. Syntyi ajatus kauppahallin purkamisesta ja uuden rakentamisesta vanhan tilalle. Purku-uhka synnytti tyrmistyneiden turkulaisten keskuudessa voimakkaan kansanliikeen, joka pysäytti purkuaikeet ja johti lopulta hallin saneeraukseen 1970-luvulla.  

Takaisin juurille? 

Sittemmin kauppahallissa on tehty lukuisia saneerauksia sekä peruskorjauksia, aina vanhan kauppahallin tunnelmaa ja rakenteita säilyttäen. Tälläkin hetkellä kauppahallissa on nähtävillä alkuperäisestä kauppahallista säilyneitä kattorakenteita sekä myymäläpaikkojen puuosia, jotka muistuttavat kauppahallin pitkästä historiasta. Samojen seinien sisällä on tapahtunut yli satavuotisen historian aikana yhtä sun toista, mutta lopulta kauppahallin tunnelmassa on kyse jostakin vielä laajemmasta: paikallisten palveluiden keskittymästä, jossa tuoreet elintarvikkeet, monipuolinen ravintolatarjonta ja rautainen ammattitaito yhdistyvät kaupunkilaisia palvelevaksi kokonaisuudeksi.  

Vaikka monelle kauppahalli kuvastaa nostalgista aikamatkaa menneisyyteen, on kauppahalli ollut myös merkittävä tekijä eurooppalaisten vaikutteiden rantautumisessa Turkuun. Kauppahalli paransi 1800-luvun lopulla hygieniatasoa, elävöitti kaupunkikulttuuria ja toi kansainvälisiä erikoistuotteita Turkuun ensimmäisenä Suomessa. 1990-luvulla ensimmäiset etniset ravintolat rantautuivat Turussa juuri kauppahalliin ja tänä päivänä saatavilla on niin artesaanikonvehteja kuin vegaanista brunssiakin. Ehkäpä kauppahallin voisi nähdä myös tulevaisuudessa suunnannäyttäjänä, jonne tulla aistimaan uusimpia tuulahduksia maailmalta perinteisten paikallisten tuotteiden ohella.   

Artikkelissa on käytetty lähteenä Turun kauppahalli juhlavuosilehteä (120 vuotta)