Nimi Nimi

21.12.2022

Turun keskustan kaupallinen elinvoima elpyy 

Turun koko keskusta-alueen kaupallinen elinvoimaluku on noussut hienoisesti viime keväästä. Suurin vaikutus elinvoimaluvun nousuun on ollut tyhjien liiketilojen vähenemisellä. Hyvää kehitystä heikentää kuitenkin lauantaisin palvelevien kauppojen määrän väheneminen.

Kaupunkikeskustojen kaupallinen elinvoimalaskenta (EKK) perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittamiseen. Marraskuussa tehdyn mittauksen mukaan Turun keskusta-alueen elinvoimaluku on 3,29. Keväällä 2022 tehdyssä valtakunnallisessa seurannassa vastaava luku oli 3,22, joten havaittavissa on pientä kehitystä positiiviseen suuntaan. 

Turun keskustan elinvoima alkaa vähitellen saavuttaa koronapandemiaa edeltänyttä kevään 2019 tasoa. Tuolloin Turun keskustan elinvoimaluku oli 3,39. Merkittävin syy keskusta-alueen elinvoiman vahvistumiselle on tyhjien liiketilojen määrän huomattava lasku. Tyhjien liiketilojen osuus Turun keskusta-alueen kaikista liiketiloista on nykyisellään noin 10 %. Määrissä tämä tarkoittaa 141 tyhjää liiketilaa, mikä on 22 tyhjää tilaa vähemmän kuin toukokuussa.

Turun keskusta2019202020202022 kevät2022 syksy
Kaupat ja ravintolat, %54,953,954,954,153,4
Ravintoloiden osuus, %31,332,232,133,934,9
Tyhjät liiketilat, %11,512,411,611,610,0
EKK-elinvoimaluku3,3883,2113,3343,2213,286
Taulukko 1. Turun keskustan kauppaliikkeiden ja elinvoimaluvun kehitys 2019-2022.

EKK:n seurantatutkimuksessa nimenomaan lauantaisin palvelevien kauppojen ja palvelujen katsotaan vahvistavan keskustan elinvoimaa. Valtakunnallisen trendin mukaisesti lauantaisin palvelevien liikkeiden määrä keskustoissa on laskenut. Myös Turussa suunta on ollut sama. Sen sijaan lauantaisin palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden määrä Turun keskustassa on lisääntynyt. 

Keväällä 2022 tehdyn valtakunnallisen seurannan perusteella keskustojen elinvoimaluvun vuotuinen lasku vuosina 2019−2022 oli Suomessa keskimäärin 3,9 %. Turun keskustan osalta lasku on ollut huomattavasti maltillisempaa, keskimäärin 1,6 % vuodessa. Yleisiä syitä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. etätyön lisääntyminen, matkailijoiden väheneminen, verkkokaupan kasvu, yritysten kuluja lisäävä energiakriisi ja kuluttajien ostovoimaa heikentävä inflaatio.

Turun ydinkorttelit odottavat vielä uutta nousua

Elinvoimapäivityksen yhteydessä Turussa tehtiin myös Kauppatorin välittömässä läheisyydessä olevien kortteleiden elinvoiman ja toimialojen kehityksen tarkastelu. Näiden ydinkortteleiden elinvoimaa on seurattu toriparkin työmaan vaikutusten selvittämiseksi vuodesta 2018 lähtien, vuotta 2021 lukuun ottamatta.

Keskustan muutostyöt ovat vaikuttaneet eniten juuri Kauppatorin viereisiin ydinkortteleihin. Ydinkortteleiden elinvoimaluku laski erityisesti toriremontin alkaessa ja pandemian aikana, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tilanne on tasaantunut. Syksyllä 2020 ydinkortteleiden elinvoimaluku oli 1,922. Nyt se on lähes samalla tasolla, ollen 1,917. 

Turun ydinkorttelit2018201920202022
Kaupat ja ravintolat, %69,469,867,568,3
Ravintoloiden osuus, %29,029,829,334,0
Tyhjät liiketilat, %9,29,112,711,9
EKK-elinvoimaluku2,1372,1151,9221,917
Taulukko 2. Turun ydinkorttelien kauppaliikkeet ja elinvoimaluvun kehitys 2019-2022.

Ydinkortteleiden elinvoiman laskuun on vaikuttanut merkittävimmin lauantaisin palvelevien kauppojen vähentyminen (-41 kpl), mutta myös arkipäivisin palvelevien liikkeiden määrän lasku (-15 kpl) sekä tyhjien liiketilojen kasvu (+14 kpl). Ydinkortteleiden osalta vähennystä on eniten muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan liiketiloissa. Pientä lisäystä on tullut päivittäistavarakauppoihin. Kuten koko keskusta-alueella, myös ydinkortteleiden osalta ravintoloiden ja kauppojen osuus lauantaisin palvelevista liikkeistä on kasvanut.

Mihin katse sitten tulevaisuudessa tulisi suunnata, jotta positiivinen kehitys Turun keskustan osalta saadaan pidettyä yllä? Ympäristöministeriö tilasi Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin miten vuoden 2022 muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heijastaa omaan keskustaan. Mielipidettä kysyttiin kaupunkisuunnittelu- tai elinvoimajohtajalta, keskeiseltä keskustan elinkeinotoimijalta ja keskustayhdistyksen toiminnanjohtajalta. Tutkimustulokset julkaistiin 20.12.2022.

Vuonna 2023 merkittävimmiksi keskustan elinvoimaisuutta lisääväksi toimenpiteiksi nousi tapahtumien ja kulttuurin lisääminen, vuosittaiset kehittämisinvestoinnit sekä keskustojen saavutettavuuden vahvistaminen kaikilla liikkumismuodoilla. Pitkällä aikavälillä tärkeimmiksi toimenpiteiksi nähtiin kaupungin tiivistäminen kohti keskustaa lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella, kehittämisinvestointien toteuttaminen,  kaupunkisuunnittelun asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden lisääminen ja keskustojen saavutettavuuden vahvistaminen kaikilla liikennemuodoilla.