Olette varmaan kuulleet tai lukeneet kuinka keskustat näivettyvät? Sanaa toistellaan sekä lehtien palstoilla (mm. https://yle.fi/a/74-20032873 ja https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009604991.html), että ihmisten puheissa. Siitä on tullut populistinen muotisana, jota toistellaan innokkaasti, mutta mitä sen taustalle kätkeytyy?

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan näivettymisen synonyymeja ovat kuivua, kuihtua, nahistua. Sanan alkuperä viittaa vahvasti maaseutuun ja taustalta löytyy sana näivä, jonka eri muodot viittaavat huonoon kasvuun ja kasvien voimattomuuteen ja velttouteen. Kuulostaa ikävältä, mutta ei täysin toivottomalta.

Keskusta on kaupungin tärkein alue, sen elinvoima kertoo mihin kaupunki on menossa. Hetkellinen notkahdus tai edes romahdus ei tarkoita keskustan tai kaupungin lopullista kuolemaa, vaan kuten luonnossakin, kuihtunut ja kuoleva kasviaines antaa tilaa jollekin uudelle, joka kasvaa samalle paikalle kukoistamaan. Siitä kuinka kauan jokainen elon vaihe kestää, mitä kuolleiden kasvien tilalle tulee ja onko kukinta tasaista ympäri vuoden tai minkälainen vuoden kiertokulku on, voi puutarhuri itse vaikuttaa.

Mistä sitten on oikeasti kysymys keskustojen näivettymisen takana?

Kyse on monisyisestä kokonaisuudesta, johon ei ole vain yhtä mustavalkoista vastausta, eikä valitettavasti myöskään ratkaisuja. Itse pidän suurimpana muutosajurina kaupan murrosta, joka on muuttanut tapaamme kuluttaa. Erityisesti keskustojen tilanteeseen vaikuttaa kulutuspisteiden valtava kasvu. Kauppakeskukset kilpailevat keskustojen kanssa asiakkaista, mutta vielä isompi tarjonta on verkossa. Verkosta voit ostaa lähes mitä tahansa ja mihin aikaan tahansa. Kuluttaminen on vaivatonta, hintojen vertailu helppoa. Ja kaiken voi tehdä kotisohvalta.

Kulutuspisteiden kasvun lisäksi keskustojen kauppaan toki vaikuttavat talouden suhdanteet ja megatrendit. Globaaleja trendejä, jotka vaikuttavat keskustojen elinvoimaan verkkokaupan lisäksi, ovat mm. digitalisaatio ja ilmastonmuutos. Taustalla vaikuttaa myös edelleen koronan pitkä varjo, erityisesti sen tuoma etätyön yleistyminen. Keskusta tarvitsee asumisen ja ostostelijoiden lisäksi myös arkipäivien toimistoväkeä. Paikallisella tasolla Turussa vaikuttaa vuosikausia kestäneet remontit, joiden aikana mielikuva keskustasta huononi. Totuttiin käymään muualla.

Nykyajassa menestyvälle kauppaliikkeelle ei myöskään enää riitä pelkkä oven avaaminen tai sijainti, vaan asiakkaiden saamiseksi sisään on tehtävä suunnitelmallista markkinointia ja mainontaa, on oltava näkyvä ja kuuluva osa keskustan yhteisöä ja mieleenpainuva vaihtoehto kuluttajalle. Markkinoinnissa suomalaiset on perinteisesti olleet turhan kitsaita verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa yrityksen brändin rakennukseen ja markkinointiin panostetaan merkittävästi enemmän. Tavaran tai palvelun lisäksi kuluttajan pitää saada ostotapahtumasta lisäarvoa valitakseen fyysisen toimipisteen ostospaikakseen. Osalle tämä voi olla esimerkiksi asiantunteva palvelu, toiselle vaikkapa kiireetön kohtaaminen.

Turun keskustan suunta on ylöspäin

Onko sitten nähtävissä positiivisia trendejä? Ehdottomasti. Turun keskusta onnistui säilyttämään koronasta ja remonteista huolimatta elinvoimansa, kun katsomme esimerkiksi elinvoimaindeksiä (https://turkucenter.fi/turun-keskustan-elinvoima-valtakunnallista-karkitasoa). Vuosi 2023 oli menestys monella eri mittarilla, muun muassa Stockmannin merkittävä investointi valmistui, Wiklund, Hansakortteli ja Toriparkki rikkoivat kävijäennätyksiä. Ihmiset ovat siis löytäneet keskustaan takaisin. Keskustan tarjonta on monipuolistunut vuosien varrella ja perinteisen kaupan lisäksi keskustassa on vetovoimainen ravintola- ja viihdetarjonta sekä monipuolinen valikoima erilaisia terveys- ja hyvinvointipalveluja. Mielenkiintoista on myös vahva päivittäistavarakaupan tarjonta. Tulevaisuudessa keskusta monipuolistuu entisestään ja tulemme näkemään keskustassa täysin uusia konsepteja sekä pienillä uudistuksilla vanhoja perinteisiä ostospaikkoja.

Miten siis tästä eteenpäin? Itse toivoisin lisää yhteistyötä. Että jokainen keskustan yrittäjä ja yritys ymmärtäisivät, että yhdessä olemme enemmän ja vain yhteistyötä tekemällä pidämme keskustan elinvoimaisena. Elinvoimaisesti keskusta kiinnostuneet voivat olla yhteyksissä Turku Centeriin.