Elävät kaupunkikeskustat ry julkisti 26.5. keskustojen elinvoimaindeksin kevään tulokset sekä ensimmäistä kertaa suhteellisen vertailun Suomen kaupunkikeskustojen välillä. Ensimmäistä kertaa toteutettu keskustojen (33 kpl) vertailu toteutettiin elinvoimalaskennan viiden keskeisimmän elinvoimamuuttujan avulla:

• Kauppojen ja ravintoloiden osuus (kauppojen ja ravintoloiden kappaleosuus keskustan kaikista liiketiloista)
• Vapaiden liiketilojen osuus (mahdollisimman vähän)
• Kaupallinen tiiviys (perustuen keskustan liiketilojen kokonaismäärään suhteessa pinta-alaan)
• Keskustan elinvoimaluku (kauppojen ja ravintoloiden kokonaismäärästä vähennetään vapaat liiketilat suhteuttaen kaupungin asukasmäärään)
• Asukastiheys vartin keskustassa 3.142 km2 (asukasluku neliökilometriä kohden 1 km säteellä kaupallisesta keskipisteestä)  

Pisteitä annettiin viidestä eri osa-alueesta siten, että paras valtakunnallinen osasuoritus sai täydet 33 pistettä ja heikoin yhden pisteen. Kokonaispistemäärä koostettiin näiden viiden osa-alueen summista.

Tampere selvä ykkönen

Tampereen keskustan suhteellinen elinvoima on Suomen paras vuonna 2023. Superkolminaisuus ratikka, areena ja tunneli siivittivät Tampereen voittoon. Kokonaisuutena investointien yhteenlaskettu hinta nousee satoihin miljooniin euroihin, mutta ovat jokaisen sijoitetun euron väärtti. ”RAT” on jättiponnahduslauta Tampereen keskustan kestävälle elinvoimaistumiselle ja mallisuoritus kaupunkikehittäjille. Ratikan rakennusaikana keskusta oli vaikeassa tilanteessa ja monet yritykset kärsivät pitkästä rakennusajasta. Tilastojen valossa remontista on kuitenkin selvitty erittäin hyvin ja kaupungin keskusta kukoistaa. Tampere jatkanee voitokkaalla kaupunkikehittämisen tiellä myös jatkossa.

Helsinki ongelmista huolimatta kakkossijalla

Helsingin kaupallinen keskusta on Suomen asukastihein keskusta. Kilometrin säteellä Vanhasta ylioppilastalosta asuu 30 000 helsinkiläistä. Helsinki on ollut otsikoissa keskustan hiljentymisen vuoksi. Suomen suurimman työpaikkakeskittymän väkimäärän on puolittanut etätyö ja tällä on suorat vaikutukset keskustan elinvoimaan. Muita haasteita keskustan elinvoimalle tuottavat kansainvälisten matkailijavirtojen väheneminen, uudet kauppakeskukset, kaupan rakennemuutos sekä metropolialueen muut keskustat ja alakeskustat. Omat ongelmansa tuo myös vanheneva infra, jota on peruskorjattava mittavasti lähivuosina.

Helsinki on kuitenkin edelleen toisena valtakunnallisessa vertailussa, joten suhteutettuna koko Suomeen, Helsingin keskustan näivettymispuheet eivät tämän tilaston valossa saa pontta alleen. Paljon puhutut tyhjät liiketilat ovat aivan ytimessä 15,3% tasolla, mutta muussa keskustassa osuus on 8,0 %, joka on selvästi parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo on 10,8 %. Helsingin keskustassa on tehty keväällä 2023 merkittäviä parannuksia kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin. Näiden kokeilujen ensimmäisiä tuloksia saataneen kesän jälkeen ja onkin mielenkiintoista nähdä onko niillä ollut vaikutuksia keskustan elinvoimaan.

Turku hengittää Helsingin niskaan

Suomen monikerroksellisimman keskustan sydämessä on uudistunut torimiljöö, jonka ympärillä on kauppakeskuksia ja hotelleja. Hansakortteli toimii edelleen vahvana veturina. Keskustan reunoja rajaavat taustalla upeat kukkulat, kuten kehittyvä Kakolanmäki. Urbaani Turku on sekä joellinen että merellinen. Vertailussa Turku sijoittui kolmanneksi hiuksen hienolla erolla Helsinkiin.

Turun keskustauudistus on kestänyt useita vuosia, mutta keskusta on tilastojen valossa selvinnyt remonteista hyvin. Kauppatorin peruskorjauksen ja Toriparkin rakentamispäätökset aktivoivat merkittävissä määrin myös muita investointihankkeita keskustassa. Useat uudistukset keskustan ytimessä, kauppatorilla ja sen ympäristössä ovat synnyttäneet uutta viihtyisää kaupunkitilaa. Turku palkittiinkin valtakunnallisella keskustapalkinnolla vuonna 2021.

Kauppatorin ympäristön lisäksi Turun jokiranta on ainutlaatuinen paikka. Kirjastosilta valittiin 2023 EKK:n äänestyksessä Suomen kauneimmaksi kaupunkisillaksi. Jokirantaa kävellessä huomaat olevasi eurooppalaisessa ravintolataivaassa. Turun asemasta ruokakaupunkina kertoo Kaskiksen Michelin-tähden lisäksi kolmessa vuodessa keskustaan avatut lukuisat uudet ravintolat. Kirkkopuiston omaperäinen yhteisterassi, keskiaikaisen kivikirkon juurella, on Suomen paras lajissaan. Turku on palkittu lisäksi tapahtumamatoista, joita pääsee käyttämään mm. Kristiinankadun kesäkadulla. Tapahtumamatot palkittiin vuoden 2022 Suomen parhaana keskustatekona. Isoja ja pieniä kehittämisaskeleita tapahtuu Turun keskustassa koko ajan ja ne kaikki vahvistavat elinvoimaa. 

Turun ratapihalle suunnitellaan parhaillaan 410 miljoonaan euron jättihanketta, jonka keskiössä on urheilu- ja konserttiareena. Hanke vahvistaa kaupungin vetovoimaa tapahtuma- ja elämysmatkailun kohteena. Ratikka on toteutuessaan Turun lähivuosien investoinneista merkittävin ja muuttaisi kaupunkikuvaa suuresti ja aloittaisi uuden joukkoliikenteen aikakauden. Turulla on siis paljon positiivista odotettavaa tulevina vuosina ja tavoitteeksi kannattaa asettaa nousu elinvoimavertailun ykköseksi.