Suomalaisen alkukesän odotetuin herkku, varhaisperuna, saa tänä vuonna ensimmäistä kertaa oman juhlapäivän. Varhaisperunapäivää juhlistetaan jatkossa joka vuosi 15. kesäkuuta. Varhaisperuna on parhaimmillaan juuri kesäkuussa, mutta sen sesonki on jo käynnistynyt.

Suomalaisen ruokavuoden kalentereista löytyy teemapäiviä monille sesonkiherkuille, mutta kotimaista varhaisperunaa siellä ei ole näkynyt – ennen kuin nyt. Asian korjaamiseksi on perustettu varhaisperunapäivä, jota vietetään jatkossa joka vuosi 15. kesäkuuta. 

– Tuossa kohtaa kesäkuuta varhaisperunaa alkaa tulla tarjolle koko maassa, mikäli sääolot ovat normaalit. Juhannuksena kotimainen tarjonta riittää yleensä kattamaan kysynnän, sanoo aluepäällikkö Terhi Löfstedt MTK-Varsinais-Suomesta.

Varhaisperunapäivä on ideoitu MTK:n, Turun kaupungin, Visit Turku Archipelagon, Visit Naantalin, Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohankkeen sekä Turun Ydinkeskustayhdistyksen yhteistyönä. Päivän tavoitteena on nostaa kotimaisen varhaisperunan arvostusta ja jakaa tietoa muun muassa perunan viljelystä ja eri lajikkeista. Varhaisperunapäivää voidaan jatkossa viettää joka vuosi muun muassa kaupoissa, toreilla ja ravintoloissa.

– On varsin luontevaa, että idea lähti juuri Varsinais-Suomesta, sillä yli 70 prosenttia Suomen varhaisperunoista viljellään tällä alueella. Varsinais-Suomessa pelkästään katteenalaista varhaisperunaa viljeltiin vuonna 2020 peräti 630 hehtaarin suuruisella alueella, Löfstedt kertoo.

Kesän aivan ensimmäiset, avomaalla kasvatetut varhaisperunat nostetaan usein saaristosta, Naantalin Rymättylästä ja Paraisten Houtskarin saaresta. Houtskarista peruna kulkeutuu sisämaahan peräti viiden lauttamatkan takaa. Rymättylässä varhaisperunaa juhlitaan myös Röölän satamassa 10.6. järjestettävässä Silli ja uussi peruni -tapahtumassa. Myös Nauvossa uutta perunaa juhlitaan De Vita Päron -perunafestivaaleilla 17.6. ja Turussa perinteisillä Neitsytperunafestivaaleilla 16.–17.6. Panimoravintola Koulussa.

Varhaisperunalle on menekkiä vappuna, äitienpäivänä ja lakkiaisissa – sekä juhannuksena

Kotimainen varhaisperuna on suomalaisille tärkeä kesäherkku. Sen kulutushuippu on juhannuksena, mutta kysyntää on jo lakkiaisviikonloppuna, touko-kesäkuun taitteessa.

– Lakkiaisviikonloppu on meidän alueemme viljelijöille ensimmäinen kova tavoite avomaan viljelyssä. Koska tuotantoa ei ole vielä paljon, yritämme päästä markkinoille mahdollisimman aikaisin ja saada omat tuotteemme esille ennen muun Suomen isompaa volyymia, kertoo viljelijä Sanna Lehtonen Naantalin Merimaskussa sijaitsevalta Köylijärven tilalta.

Kotimaisen varhaisperunan sesonki itsessään on alkanut jo nyt: ensimmäiset pikkuperunat kuokittiin jo vapuksi, toinen tärkeä sesonki on äitienpäivä. Näinä juhlapäivinä pöytiin saadaan kasvihuoneperunaa, mutta jo lakkiaisten aikaan päästään nauttimaan avomaan varhaisperunasta.

Tyypillisesti varhaisimmat perunat istutetaan maalis-huhtikuussa, mutta tänä vuonna kolea alkukevät ja luminen maa pitkittivät hieman istutuksia. Varhaisperunan viljely onkin usein kamppailua muuttuvien sääolosuhteiden kanssa. 

Varsinais-Suomessa perunanviljelyllä on pitkät perinteet, niin myös Köylijärven tilalla. Sanna Lehtosen puolison Eskon isä laajensi peltoalaa huomattavasti 1980-luvulla, ja tällä hetkellä varhaisperunaa viljellään tilalla kahdeksan hehtaarin verran.

Köylijärven tilalla peltoon istutetaan useita lajikkeita, tänä vuonna Timoa, Solistia, Siikliä, Colombaa ja Sorayaa sekä kysytyintä perunalajiketta, Annabellea. Se on sysännyt suomalaisten pitkään rakastaman Siiklin syrjään.

– Annabellesta on muodostunut viime vuosina se suosituin varhaisperuna, ja tuntuu, että sitä haluavat kaikki! Ikävä kyllä sitä on aika hankala kasvattaa, sillä se on puikulan muotoinen, ja se pitää nostaa pitkälti käsin, koska se tippuu koneissa pienistäkin väleistä maahan, Lehtonen kertoo.