Turun keskustan kivijalkaliikkeiden elinvoimalaskenta on jälleen päivitetty osana valtakunnallista selvitystä. Turun keskusta-alueen elinvoima on hyvällä tasolla, vaikka yhä on myös liiketiloja, jotka odottavat käyttäjäänsä.  

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) elinvoimalaskennassa seurataan vuosittain kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää. Elinvoimaluvut on suhteutettu kaupungin asukaslukuun.  

Asukasmäärään suhteutettuna elinvoimaisimmat keskustat olivat Tampere, Helsinki ja Turku. Vartin keskustojen alueella, eli yhden kilometrin säteellä kaupungin kaupallisesta keskipisteestä, asukasluku on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa Helsinkiä lukuun ottamatta. Turussa sekä asukasluku että asukastiheys ovat kasvaneet vartin keskustassa. 

Koronan ja keskustan remonttien vaikutukset Turun kaupallisen keskustan elinvoimaan on vähitellen likipitäen selätetty. Keväällä 2024 tehdyn mittauksen mukaan Turun keskusta-alueen elinvoimaluku on 3,12. Ennen pandemia-aikaa, keväällä 2020, luku oli 3,21.  

Liiketiloihin ja niiden käyttöasteeseen perustuvan EKK:n laskentatavan mukainen elinvoima on kasvanut viime vuosina Suomessa vain muutamissa keskikokoisissa ja pienissä kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa trendi on ollut heikompi. Erityisesti tutkimuksessa tarkastelussa oleva lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden osuus on laskenut yleisesti suomalaisissa kaupunkikeskustoissa. 

Asiointi keskustassa on lisääntynyt

Ravintoloistaan tunnetun Turun keskustan ravintoloiden kokonaismäärä on viimeisten kolmen vuoden aikana kasvanut hieman (6 kpl). Lisäystä on tapahtunut erityisesti aivan keskustan ydinkortteleissa.  

Kaikkiaan tyhjien liiketilojen osuus on pysynyt Turun keskustassa viime vuosina lähes samalla tasolla. Keskustan liiketiloista oli vuonna 2022 tyhjinä 11,6 %, vuonna 2023 10,9 % ja tänä keväänä 11,8 %.  

– Muiden suurten kaupunkien tavoin Turkukin kaipaa keskustaan lisää yrityksiä. Olemme luottavaisia, että niitä myös saamme. Kauppatorin valmistuminen ja liikkumisen selkiytyminen kannustavat liiketilan avaamiseen ydinkeskustaan, Turku Centerin toiminnanjohtaja Kirsi Eronen sanoo. 

Uskoa keskustaan lisää myös keskustan vilkastuminen. 

– EKK:n elinvoimalaskennassa keskitytään yritysten ja tyhjien liiketilojen määrän laskemiseen. Se on vain yksi näkökulma keskustaan elinvoimaan. Turussa seurataan lisäksi aktiivisesti keskustan elävyyden kehitystä tehtyjen käyntien ja asiointien näkökulmasta mobiilidatan avulla, Turun tutkimusjohtaja Timo Aro kertoo.  

– Turun keskustan käynti- ja asiointimäärät ovat ylittäneet selvästi vuosina 2022 ja 2023 koronakriisiä edeltävän ajan tulokset. Turun keskusta-alueelle tehtiin yhteensä 22,4 miljoonaa käyntiä ja 14,2 miljoonaa asiointia vuonna 2023. Käynti- ja asiointilukujen indeksi on noussut korkeammaksi kuin ennen koronakriisiä. Keskustan käynti- ja asiointiluvut käyvät ilmi Norteconin tutkimuksesta, joka valmistuu kokonaisuudessaan kesäkuussa, Aro sanoo. 

Valtakunnalliset vertailut: All-in city app – Salokorpi-yhtiöt Oy